Vesirokko on hyvin tavallinen sairaus ja yksi klassisista lastentaudeista. Siihen voivat sairastua myös aikuiset, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa lapsena. Vesirokon oireita ovat vartaloon, kasvoihin ja päänahkaan sekä lopulta myös käsiin ja jalkoihin ilmestyvät kutiavat nestetäytteiset rakkulat. Tauti kestää yleensä noin viikon.
Vesirokkoa aiheuttaa erittäin helposti tarttuva virus, joka leviää ilmassa sairastuneen henkilön yskiessä, aivastaessa ja hengittäessä. Tauti voi tarttua 1–2 vuorokautta ennen näppylöiden ilmestymistä ja rakkuloiden kuivumiseen saakka. Ensimmäiset oireet näkyvät 12–16 vuorokauden kuluttua tartunnasta.
Vesirokko vaatii hoitoa aikuisilla sekä henkilöillä, joilla on heikentynyt immuunivaste. Täyden tehon varmistamiseksi hoito on aloitettava mahdollisimman pian, viimeistään kaksi vuorokautta sairastumisen jälkeen.
Sama virus aiheuttaa sekä vesirokkoa että vyöruusua. Tartunnan yhteydessä virus aiheuttaa vesirokon. Sen jälkeen virus jää lepäämään kehoon ja voi aktivoitua myöhemmin uudelleen, useimmiten vanhemmalla iällä. Silloin virus aiheuttaa vyöruusun. Vyöruusu ei tartu yhtä herkästi kuin vesirokko, mutta vyöruusua sairastava aikuinen saattaa tartuttaa lapsen, joka saa siinä tapauksessa vesirokon.
Vesirokko ei yleensä uusiudu, mutta muutamissa tutkimuksissa on todettu yksittäisten henkilöiden sairastaneen sen useamman kerran.
Vesirokon oireet
Vesirokon ensimmäisiä oireita ovat kuume, lievä päänsärky ja väsymys. 1–2 vuorokauden kuluttua iholle ilmestyy pieniä vaaleanpunaisia kutiavia näppylöitä. Näppylöitä ilmestyy ensin vartaloon ja kasvoihin, joista ne leviävät käsiin ja jalkoihin. Niitä voi esiintyä myös päänahassa ja suussa. Muutaman vuorokauden kuluttua näppylöistä kehittyy nestetäytteisiä kutiavia rakkuloita. Keholla on yhtä aikaa eri kehitysvaiheessa olevia rakkuloita. Rakkuloiden määrä vaihtelee. Joillakin lapsilla niitä on koko kehossa, kun taas toiset saavat niitä vain muutamia. Rakkulat kuivuvat parin vuorokauden kuluttua. Rakkuloiden tilalle muodostuvat ruvet häviävät muutaman päivän kuluttua jälkiä jättämättä.
Rakkulat saattavat kutittaa voimakkaasti, minkä vuoksi lapset raapivat ne helposti rikki. Rakkuloissa esiintyy kuitenkin harvoin bakteerien aiheuttamia tulehduksia.
Jälkisairautena saattaa esiintyä keuhkokuumetta tai aivokalvontulehdusta, mikä on kuitenkin hyvin harvinaista.
Tartunta
Tauti voi tarttua 1–2 vuorokautta ennen näppylöiden ilmestymistä ja rakkuloiden kuivumiseen saakka. Ensimmäiset oireet näkyvät yleensä 12–16 vuorokauden kuluttua tartunnasta.
Vesirokkoa aiheuttaa erittäin helposti tarttuva virus, joka leviää ilmassa sairastuneen henkilön yskiessä, aivastaessa ja hengittäessä. Virus leviää sen jälkeen kehoon veren mukana ja muodostaa iholle nestettä sisältäviä rakkuloita. Koska vesirokko tarttuu hyvin herkästi, useimmat sairastavat sen jo lapsena. Oireet ovat yleensä sitä lievempiä mitä pienempi lapsi on. Vesirokon aikaisemmin sairastaneet henkilöt kehittävät sille immuniteetin eivätkä voi tartuttaa sitä edelleen.
Aikuiset ja vanhemmat sisarukset, joilla ei ole ollut vesirokkoa, voivat saada taudin vaikeampana, jos he saavat tartunnan perheenjäseneltään, jolloin tartunta-annos on usein suuri. He saattavat sen vuoksi tarvita lääkehoitoa. Aikuiset saavat etupäässä kovasti kutiavia ihoinfektioita, ja joissakin tapauksissa iho aristaa. Hoidon tehon varmistamiseksi hoito on aloitettava mahdollisimman pian.
Vauvat
Vesirokon aikaisemmin sairastanut raskaana oleva nainen voi siirtää vasta-aineita sikiöön raskauden loppuvaiheessa. Vasta-aineet suojaavat vauvaa vesirokolta noin puolivuotiaaksi saakka. Vastasyntynyt vauva ei tällöin saa vesirokkotartuntaa ennen kuuden kuukauden ikää, vaikka jollakin muulla perheenjäsenellä olisikin vesirokko.
Jos äiti ei ole sairastanut vesirokkoa, vauva ei saa vasta-ainesuojaa tautia vastaan. Ensimmäisen elinkuukautensa aikana sairastuneet vauvat saattavat saada vaikean vesirokkotartunnan – erityisesti, jos he ovat saaneet tartunnan äidiltään synnytyksen yhteydessä. Lue lisää luvusta Raskaus ja vesirokko alta.
Vyöruusu
Vyöruusun saavat yleensä yli 50-vuotiaat henkilöt. Vyöruusua sairastavat isovanhemmat voivat tartuttaa lapsenlapsensa, jolla ei ole ollut vesirokkoa. Lapsi saa tällöin vesirokon. Molempien tautien aiheuttaja on sama virus, mutta viruksen määrä rakkuloissa on vyöruusussa pienempi. Sen vuoksi vyöruusu ei tartu läheskään yhtä helposti kuin vesirokko.
Vesirokko ei voi tarttua vanhempiin henkilöihin vyöruusuna.
Raskaus ja vesirokko
Jos olet raskaana ja luulet saaneesi tartunnan mutta et tiedä, oletko sairastanut vesirokon aikaisemmin, ota yhteys äitiysneuvolaan. Siellä voidaan verikokeella tarkistaa, oletko immuuni taudille. Jos et ole immuuni, saat tarvittaessa vesirokkoa ehkäiseviä antiviruslääkkeitä.
Jos saat vesirokon viikon sisällä synnytyksestä (joko ennen tai jälkeen), ota välittömästi yhteys äitiysneuvolaan tai terveyskeskukseen, koska vastasyntynyt lapsi saattaa tällöin sairastua vakavasti. Vauva saa siinä tapauksessa äidiltään tartunnan mutta ei suojaavia vasta-aineita. Vastasyntynyt vauva ei myöskään – edes täysiaikaisena – pysty itse kehittämään vasta-aineita täydellisesti. Lapselle tulee tällöin antaa välittömästi antiviruslääkkeitä vakavan sairastumisen ehkäisemiseksi.
Vesirokon omahoito
Sairasta lasta on pidettävä kotona päiväkodista tai koulusta, kunnes rakkulat ovat kuivuneet. Kaikkien rupien putoamista ei tarvitse kuitenkaan odottaa. Useimmat lapset paranevat 7–10 päivän kuluessa, minkä jälkeen he eivät enää tartuta muita. Lapsi voi tällöin palata kouluun tai päiväkotiin niin pian kuin hänen yleiskuntonsa sen sallii, ts. niin pian kuin hän on taas tarpeeksi pirteä.
Rakkulat eivät yleensä tulehdu, mutta iho on silti hyvä pestä huolellisesti saippualla ja vedellä. Rakkuloiden sisältämä neste voi olla sameaa. Tämä on aivan luonnollista eikä se vaadi hoitoa.
Kutinaa voidaan vähentää levittämällä lapsen iholle perunajauhoa tai talkkia. Ihoa voidaan myös tarvittaessa viilentää vedellä, kylmävoiteella tai sinkkivoiteella. Vaikeaan kutinaan on saatavana reseptilääkkeitä.
Kysy neuvoa
Jos sinulla on kysyttävää vesirokosta, voit esittää kysymyksen sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.
Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.
Hakeudu hoitoon
Jos kutina vaivaa lasta kovasti, lääkäri voi määrätä hänelle antiallergisia reseptilääkkeitä. Koska vesirokko tarttuu hyvin herkästi, soita ensin lääkäriin ja kysy, voitko viedä lapsen sinne.
Jos olet raskaana etkä ole varma siitä, oletko sairastanut vesirokon, ota välittömästi yhteys äitiysneuvolaan, jos epäilet saaneesi tartunnan. Tee se myös, jos saat vesirokon synnytystä edeltävällä tai sen jälkeisellä viikolla.
Jos rakkulat tulehtuvat eli jos iho turpoaa ja punehtuu voimakkaasti rakkuloiden ympärillä, ota yhteys terveyskeskukseen. Rakkuloiden tulehtuminen on kuitenkin harvinaista.
Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.
Vesirokon hoito
Vesirokko häviää usein itsestään aiheuttamatta vakavia jälkitauteja. Yksi tuhannesta lapsesta saa huimausta aiheuttavan aivokalvontulehduksen, joka lähes aina paranee itsestään.
Aikuisille ja esimerkiksi syövän vuoksi heikentyneestä immuunivasteesta kärsiville henkilöille on tarjottava antiviruslääkkeitä. Täyden tehon varmistamiseksi hoito on aloitettava mahdollisimman pian, viimeistään 48 tuntia sairastumisen jälkeen.
Rokotus
Nykyisin on olemassa myös rokotteita vesirokkoa vastaan. Ruotsissa vesirokkorokotus ei sisälly lastenneuvolan tai kouluterveydenhuollon tarjoamaan yleiseen rokotusohjelmaan.
Rokote voidaan antaa yli 12-vuotiaille lapsille ja aikuisille, joilla ei ole ollut vesirokkoa.
Vesirokkorokotus saatetaan myöhemmin ottaa mukaan lasten rokotusohjelmaan.
Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut tartuntasuojalääkäri Ingegerd Hökeberg, Smittskydd Stockholm. Käännös: Semantix.
