Sivuontelotulehdus (rinosinuiitti, sinuiitti) (Om bihåleinflammation på finska)

Sivuontelotulehdus tarkoittaa tulehdusta yhdessä tai useammassa kasvojen alueella olevassa ilmatäytteisessä ontelossa. Se voi tuntua kipuna poskissa, silmien ympärillä, otsassa, hampaissa tai yläleuassa. Sivuontelotulehdus häviää yleensä itsestään. Jos vilustumisoireet eivät katoa kymmenen päivän kuluessa, on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Tulehdusta esiintyy useimmiten sekä nenän että sivuonteloiden limakalvoissa. Kansainvälisesti käytetty rinosinuiitti-nimitys (rino tarkoittaa nenää) osoittaa juuri sen, ettei sivuontelotulehdus yleensä rajoitu vain yhteen tai useampaan sivuonteloon. Sivuontelotulehdus- tai rinosinuiitti-käsite kattaa suuren alueen: tavallisista vilustumisista (yleisimpiä) vaikeisiin, hoitoa vaativiin tulehduksiin (yksittäistapauksissa).

Aikuisilla ja isommilla lapsilla sivuonteloita on yläleuassa, otsaluun takana sekä pään sisällä silmien välissä. Ne ovat yhteydessä nenäonteloon kapeiden käytävien kautta. Normaalisti ilma, neste ja lima voivat kulkeutua vapaasti nenäontelon ja sivuonteloiden välillä. Henkilön vilustuessa tai sairastuessa influenssaan yleensä myös sivuonteloiden limakalvot turpoavat, jolloin yhteys nenään saattaa estyä. Tällöin sivuonteloihin voi kertyä limaa ja bakteereita.

Bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta ei yleensä esiinny ensimmäisen vilustumisviikon aikana. Antibiootteja käytetään vain bakteerien aiheuttaman tulehduksen hoitoon.

Jotkut henkilöt saavat sivuontelotulehduksen muita useammin. Mm. allergia tai nk. limakalvojen hyperaktiivisuus voivat lisätä oirehtimista. Kaikille allergiasta tai limakalvojen hyperaktiivisuudesta kärsiville suositellaan sen vuoksi nykyään kortisoniruisketta, jos he sairastuvat rinosinuiittiin tai bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen.

Sivuontelotulehduksen oireet

Sivuontelotulehduksen tavallisia oireita ovat vilustumisen pitkittyminen sekä päänsärky, yskä ja paksu nuha. Riippuen siitä, mitkä sivuontelot ovat tulehtuneet, kipu voi tuntua poskissa, silmien ympärillä, otsassa tai yläleuan hampaissa. Vilustumiset, allergiat ja limakalvojen hyperaktiivisuus ovat yleensä kaksipuolisia, eli tulehdusta on kasvojen molemmilla puolilla.

Sivuontelotulehdus saattaa aiheuttaa toisinaan myös kuumetta. Sivuontelotulehdusta sairastava tuntee yleensä itsensä sairaaksi ja huonokuntoiseksi. Hajuaistin heikkeneminen on tavallista.

Jännityspäänsärky ja leukalihasten kipu saattavat aiheuttaa samankaltaisia oireita ja niitä voidaan joskus pitää virheellisesti sivuontelotulehduksena.

Raskaus

Raskaana olevat naiset sairastuvat helposti sivuontelotulehdukseen, koska hengitysteiden limakalvot turpoavat silloin herkemmin.

Hammastulehdus

Hoitamaton hammastulehdus yläleuassa saattaa johtaa leuan toisen sivuontelon tulehtumiseen. Tällöin yleensä nenän toinen puoli on toista tulehtuneempi, ja sillä puolella saattaa esiintyä nenän tukkoisuutta, nuhaa ja kipua.

Sivuontelotulehduksen ehkäiseminen

Jos saat sivuontelotulehduksen usein vilustumisen yhteydessä, voit jo vilustumisen alkuvaiheessa estää sivuonteloiden tukkeutumisen pitämällä päätä koholla levätessäsi ja nukkuessasi. Voit esimerkiksi asettaa sängyn pääpuolen alle paksuja kirjoja.

Ohjeita sivuontelotulehdukseen sairastuneille

  • Vältä voimakasta lämpöä ja kylmyyttä, koska lämpötilan muutokset lisäävät sivuonteloissa tuntuvaa kipua.
  • Höyryn tai kostean ilman hengittäminen saattaa auttaa, koska kosteus ohentaa limaa, jolloin se pääsee valumaan helpommin.
  • Juo paljon nestettä, se ohentaa limaa.
  • Pidä päätä koholla nukkuessasi.
  • Vältä tupakointia.

Jos lennät sivuontelotulehdusta sairastaessasi, kipu saattaa lisääntyä, koska sivuonteloihin kohdistuva paine ei pääse tulehduksen vuoksi tasoittumaan.

Kysy neuvoa

Jos sinulla on kysyttävää, voit milloin tahansa esittää kysymyksiä sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.

Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.

Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.

Hakeudu hoitoon

Hakeudu:

  • terveyskeskukseen tutkittavaksi, jos epäilet saaneesi sivuontelotulehduksen.
  • hammaslääkärille, jos sinulla on hammastulehdus ja epäilet sen levinneen yläleuan sivuonteloihin.

Hoitolaitosten osoitteet ja puhelinnumerot löytyvät kohdasta Hitta vård och omsorg (Etsi hoito- ja hoivapalvelut). Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.

Hammaslääkärien osoitteet ja puhelinnumerot löytyvät linkeistä Folktandvården (Yleinen hammashuolto), Privattandläkarna (Yksityishammaslääkärit) tai Praktikertjänst (Praktikkopalvelu).

Sivuontelotulehduksen tutkiminen

Lääkäri tekee useimmissa tapauksissa diagnoosin oireidesi ja tekemänsä tutkimuksen perusteella. Epävarmoissa tapauksissa sivuontelotulehdus voidaan todeta röntgen- tai ultraäänitutkimuksella tai huuhtelemalla sivuontelot.

Sivuontelotulehduksen hoito

Rinosinuiittia eli sivuontelotulehdusta ei tarvitse aina hoitaa, vaan useimmiten se häviää itsestään. Tärkeintä on avata tukkeutuneisiin sivuonteloihin johtavat käytävät. Se voidaan usein tehdä kortisoniruiskeella, joka lievittää limakalvojen turvotusta allergiasta tai limakalvojen hyperaktiivisuudesta kärsivillä henkilöillä.

Vasta kun henkilö saa kuumetta tai sairastuu uudelleen muutaman viikon kuluessa, voi olla aiheellista harkita antibioottihoitoa. Myös oikeantyyppistä antibioottihoitoa annettaessa kestää yleensä 4–5 vuorokautta, ennen kuin henkilön tilassa havaitaan huomattavaa parantumista.

Kloka Listan -luettelossa on lisätietoa sivuontelotulehduksen hoitoon suositeltavista lääkkeistä.

Jos kärsit vakavasta tulehduksesta leukaluun sivuonteloissa eikä kortisoni- tai antibioottihoito auta, lääkäri saattaa joutua puhkaisemaan sivuontelot nenän kautta ja huuhtelemaan ne. Se helpottaa välittömästi.

Jos tulehdus toistuu usein, nenään johtavaa käytävää voidaan laajentaa leikkauksella.

 

Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut ylilääkäri Jan Kumlien, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Karolinska Universitetssjukhuset. Käännös: Semantix.

Artikeln uppdaterad: 2011-10-20
Ansvarig redaktör: Kerstin Otterstål, Vårdguiden
Författare: Måns Widman, frilansskribent

1 av 2 läsare (50%) har svarat att de har haft nytta av informationen
Hade du nytta av informationen? Ja Nej
Ja Nej

Tack för ditt svar!

Eventuell kommentar: (Max 600 tecken)

Vi läser alla kommentarer men har ingen möjlighet att svara. Har du frågor kan du i stället ringa Vårdguiden på telefon 08-320 100.

Skriv ut
EPiTrace logger