Monet ihmiset kärsivät siitepölyallergiasta useiden kuukausien ajan vuodessa. Reaktiot voivat vaihdella päivittäin ilmassa olevan siitepölyn määrästä riippuen. Yleisimmin oireita esiintyy silmissä, nenässä, hengitysteissä ja iholla. Siitepölytiedotteiden seuraaminen on osa omahoitoa. Siitepölyallergiaa hoidetaan lääkkeillä ja vaikeammissa tapauksissa myös rokotuksilla. Jos tunnet hengenahdistusta tai äkillisiä hengitysvaikeuksia, soita numeroon 112 tai hakeudu sairaalan päivystysvastaanotolle.
Ruotsin allergikoista 40 % kärsii siitepölyallergiasta. Useimmiten allergiaa aiheuttaa lehtipuiden (etenkin koivu, leppä ja pähkinäpuu) siitepöly sekä heinän ja pujon siitepöly. Siitepölyallergia voi aiheuttaa oireita alkukeväästä loppusyksyyn, koska kasvit kukkivat ja puhkeavat lehteen eri aikoina.
On vaikea sanoa, miksi jotkut henkilöt saavat siitepölyallergian. Perinnölliset taipumukset ovat yksi syy mutta eivät suinkaan ainoa. Allergian ja astman vaara on suurempi, jos henkilön vanhemmat tai muut läheiset tupakoivat.
Joudumme päivittäin kosketuksiin useiden erilaisten allergiaa aiheuttavien aineiden kanssa, jotka vaikuttavat allergian kehittymiseen. Ilman saasteet voimistavat allergiaoireita. Siitepölyallergiasta kärsivät ennen kaikkea teini-ikäiset, ja oireet yleensä vähenevät myöhäiskeski-iässä.
Ristiallergia
Esimerkiksi koivun, heinien ja pujon siitepölylle allergiset henkilöt voivat olla yliherkkiä myös tietyille ruoka-aineille. Tätä kutsutaan ristiallergiaksi. Pohjoismaissa useimmat siitepölyallergikot ovat allergisia sekä heinien että lehtipuiden siitepölylle.
Pujolle allerginen henkilö ei ehkä siedä selleriä, paprikaa, persiljaa ja tiettyjä mausteita.
Koivun siitepölylle allerginen voi puolestaan reagoida omenaan, pähkinöihin, manteliin sekä kivellisiin hedelmiin ja marjoihin (kirsikka, luumu, persikka, kiivi, aprikoosi ja nektariini). Koivuallergikot, jotka ristireaktion vuoksi reagoivat maapähkinään, hasselpähkinään tai soijaan, eivät useinkaan saa näitä elintarvikkeita syödessään vaikeita oireita. He saattavat tuntea kutinaa, pistelyä ja turvotusta huulissa, kitalaessa ja nielussa.
Ristireaktio ei yleensä aiheuta vaikeita oireita, koska allergiaa aiheuttava aine on verrattain epävakaa ja hajoaa mahanesteen entsyymien vaikutuksesta tai kuumennettaessa, esimerkiksi keitettäessä marmeladia tai lämmitettäessä ruokaa mikroaaltouunissa. Nk. todellisesta maapähkinä-, hasselpähkinä- tai soija-allergiasta kärsivät henkilöt saavat kuitenkin vaikeampia oireita.
Viime aikoina on kehitelty uusia laboratoriomenetelmiä, nk. komponenttianalyyseja, joilla voidaan entistä tarkemmin selvittää, mille aineille tutkittava henkilö on allerginen. Näillä menetelmillä voidaan määrittää, onko kyse todellisesta allergiasta vai ristiallergiasta. Riskinäkökulmasta on myös tärkeää tietää, miten henkilö on aikaisemmin reagoinut eri ruoka-aineisiin. Samanaikainen fyysinen rasitus voi joskus lisätä reaktion vaaraa.
Jos olet epävarma, voit ensi sijassa pyytää omalääkäriäsi arvioimaan allergiatestin (yksinkertainen verikoe) tarpeen tai kirjoittamaan tarvittaessa lähetteen lasten tai aikuisten allergologille jatkotutkimuksia varten. Poikkeustapauksissa allergisen henkilön annetaan nauttia ruoka-ainetta valvonnan alaisena.
Siitepölyallergian oireet
Siitepölyallergian oireita esiintyy useimmiten silmissä ja nenässä sekä astmankaltaisina oireina hengitysteissä. Henkilö voi myös saada nokkosihottumaa eli kutiavaa punertavaa ihottumaa.
Ensimmäisellä kerralla siitepölyallergiaa voi olla vaikea erottaa vilustumisesta, mutta näillä on kuitenkin muutamia selviä eroja.
Allergiassa yleensä silmät punoittavat ja kutiavat, nenä vuotaa ja henkilö saattaa saada toistuvia aivastuskohtauksia. Allerginen nuha on yleensä koko ajan vetistä, kun se taas vilustumisen yhteydessä yleensä sakenee jonkun ajan kuluttua. Sekä vilustuminen että allergia voivat aiheuttaa nenän tukkoisuutta, mutta vilustumisen yhteydessä esiintyy yleensä myös kuumetta.
Nenän vuotamisen lisäksi allergia usein vaikuttaa koko kehoon. Henkilö on väsynyt ja ärtynyt, ja useimmat kärsivät päänsärystä ja keskittymisvaikeuksista.
Siitepölyallergian omahoito
Siitepölyallergikot voivat lievittää vaivojaan monella eri tavalla:
- Seuraa siitepölytiedotteita.
- Pysyttele sisällä siitepölyn ollessa voimakkaimmillaan.
- Älä nuku ikkuna auki.
- Sulje autolla ajaessasi auton ikkunat ja ilmastointi.
- Älä ripusta pyykkiä ulos kuivumaan, kun vaivasi ovat pahimmillaan.
- Huuhtele hiukset ennen nukkumaanmenoa.
- Vältä istumista ruohikossa, jos olet heinäallergikko.
- Älä taputa ja paijaa turkiseläimiä, jotka ovat olleet ulkona ruohikossa tai pensaikoissa ja saaneet turkkiinsa siitepölyä.
- Jos käytät piilolaseja, noudata siitepölykaudella erityistä varovaisuutta. Tiedustele asiasta myös optikoltasi tai apteekista.
Kysy neuvoa
Jos sinulla on kysyttävää, voit esittää kysymyksen sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.
Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.
Hakeudu hoitoon
Jos tunnet hengenahdistusta tai äkillisiä hengitysvaikeuksia, soita numeroon 112 tai hakeudu välittömästi sairaalan päivystykseen.
Ota yhteyttä terveyskeskukseen:
- jos sinulla on hengitysvaikeuksia, yskit paljon öisin tai hengityksesi vinkuu tehdessäsi jotain rasittavaa
- jos olet arka valolle, näkösi heikkenee tai tunnet hiertävää tunnetta silmässä pitemmän aikaa
- jos kärsit allergiasta ympäri vuoden
- jos olet ottanut reseptittömiä lääkkeitä, mutta ne eivät ole auttaneet viikon kuluessa.
Hoitolaitosten osoitteet ja puhelinnumerot löytyvät kohdasta Hitta vård och omsorg (Etsi hoito- ja hoivapalvelut). Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.
Tutkimus
Jos epäilet olevasi allerginen siitepölylle eivätkä reseptittömät lääkkeet auta, sinun tulee hakeutua terveyskeskukseen allergiatutkimukseen. Allergiareaktioiden ajankohdasta riippuen on mahdollista määrittää, mille siitepölylle olet allerginen:
- Kevättalvi ja aikainen kevät – todennäköisesti hasselpähkinä ja leppä.
- Lehtien puhkeamisen aika – todennäköisesti koivu, jalava, tammi ja muut lehtipuut.
- Keskikesä – todennäköisesti heinä.
- Loppukesä – todennäköisesti pujo.
Siitepölyallergiaa pyritään useimmiten määrittämään ihopistokokeella. Jos sinulla on vaivoja muulloinkin kuin tavallisten siitepölykausien aikana, sinulle tehdään laajempi tutkimus, joka käsittää mm. verikokeen.
Siitepölyallergian hoito
Apteekissa myydään useita erilaisia reseptittömiä allergialääkkeitä. Jos olet jo saanut oireita, saatavana on nopeasti vaikuttavia silmätippoja, nenäsuihkeita tai tabletteja. Sovita hoito vaivojesi mukaan. Jos olet käyttänyt tabletteja jo jonkin aikaa mutta nenä silti vuotaa, täydennä hoitoa nenäsuihkeella. Jos silmien kutina ei lopu, voit ottaa avuksi silmätipat.
Jos kärsit vaikeasta allergiasta, hoito voi olla hyvä aloittaa jo muutamia viikkoja ennen oireiden odotettua alkamista.
Tabletit
Kun allergikko joutuu kosketuksiin sellaisen aineen kanssa, jolle hän on allerginen, kehossa vapautuu histamiiniksi kutsuttua ainetta. Histamiini aiheuttaa allergisia oireita, esimerkiksi limakalvojen turvotusta ja kutinaa. Tablettimuodossa myytävien allergialääkkeiden sisältämä antihistamiini lievittää allergisia reaktioita. Antihistamiini lievittää hyvin esimerkiksi silmävaivoja, vuotavaa nuhaa ja aivastuksia, mutta se ei auta yhtä tehokkaasti nenän tukkoisuuteen.
Nenäsuihke
Markkinoilla on kolmenlaisia nenäsuihkeita. Ensimmäinen sisältää antihistamiinia ja toimii samalla tavalla kuin tabletit eli lievittää allergista reaktiota. Nenäsuihkeen toinen tyyppi sisältää kromoglikaattia, joka ennaltaehkäisee allergisia vaivoja. Kromoglikaattia voidaan käyttää koko siitepölykauden ajan. Kolmas tyyppi on kortisonisuihke, joka auttaa parhaiten nenän tukkoisuuteen, koska se lievittää limakalvon tulehdusta.
Älä koskaan käytä turvotusta lievittäviä nenätippoja tai nenäsuihketta pitkän aikaa – ne on tarkoitettu nenän tilapäisen tukkoisuuden lievittämiseen vilustumisen yhteydessä.
Silmätipat
Silmätipat auttavat, kun silmät vuotavat ja kutiavat tai ovat punaiset tai ärtyneet. Markkinoilla on kahdenlaisia silmätippoja. Toinen sisältää antihistamiinia ja toinen kromoglikaattia. Antihistamiini lievittää oireita nopeasti, kun taas kromoglikaatin vaikutus ei ole yhtä nopea. Kromoglikaattia ei tule käyttää kirvelevissä silmissä.
Reseptilääkkeet
Jos reseptittömät lääkkeet eivät auta, saatavana on myös erilaisia tehokkaita reseptilääkkeitä.
Rokotus
Allergiarokotus, nk. hyposensibilointi eli siedätyshoito, voi olla tarpeellinen, jos muut lääkkeet eivät auta, vaivat kestävät pitkään tai siitepölyallergia on vaarassa kehittyä astmaksi.
Tällaisessa hoidossa potilaalle annetaan useita rokotuksia, jotka sisältävät hyvin pienen määrän allergiaa aiheuttavaa ainetta. Rokotettavan aineen määrää lisätään vähitellen. Rokotus toistetaan kerran viikossa seitsemän viikon ajan ja sen jälkeen pitemmin väliajoin. Kun täysi annos on saavutettu, riittää, että potilas saa uuden rokotuksen joka kahdeksas viikko. Kansainvälisten ohjeiden mukaan hoito kestää kokonaisuudessaan yleensä noin kolme ja puoli vuotta.
Heinäallergikoille on ollut vuodesta 2007 lähtien vaihtoehtoinen hoitomuoto eli päivittäin kielen alle asetettava suussa liukeneva tabletti. Se on nykyään hyväksytty annettavaksi 5 vuoden iästä lähtien. Hoito aloitetaan allergiaklinikalla vähintään 16 viikkoa ennen heinäkautta ja sitä suositellaan jatkettavan vähintään kolmen vuoden ajan.
Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut dosentti Reidar Grönneberg, Lungmedicinska kliniken, Karolinska Universitetssjukhuset, ja teksti on päivitetty viimeksi 10.5.2010.
Suomennos: Semantix.
