Rintasyöpä on Ruotsissa naisten yleisin syöpäsairaus, ja rintasyöpätapausten määrä kasvaa jonkin verran joka vuosi. Tavallisin syövän merkki on kyhmy tai nystyrä rinnassa tai sen ympärillä. Syövän aikainen toteaminen parantaa selviytymismahdollisuuksia. Useimmilta rintasyöpään sairastuneilta leikataan pois vain se osa rinnasta, jossa kasvain on. Koko rintaa ei siis tarvitse aina poistaa.
Monet mammografiatutkimuksessa todettavat rintasyöpäkasvaimet ovat edelleen niin pieniä, etteivät ne ole ehtineet aiheuttaa kyhmyä. Jos kyhmy on ehtinyt syntyä, nainen saattaa havaita sen itse.
Useimmat rintasyöpään sairastuvat naiset pystytään parantamaan. Suurin osa saa leikkauksen jälkeen vielä jotain muuta hoitoa: sädehoitoa, solunsalpaajia tai vasta-aineita.
Rintasyöpään sairastumisen vaara kasvaa iän mukana. Sairaus on harvinainen alle 40-vuotiailla naisilla.
Rintasyöpä voi olla perinnöllistä (alle 10 prosentilla), mutta useimmissa tapauksissa sen syytä ei tunneta.
Rintasyöpää esiintyy myös miehillä, useimmiten 60–70-vuotiailla tai sitä vanhemmilla. Rintasyöpä on kuitenkin miehillä hyvin harvinaista, ja sen osuus on alle prosentin kaikista rintasyöpätapauksista.
Rintasyövän kaksi tyyppiä
Karsinooma
Karsinooma on yleisin rintasyöpämuoto. Kyseessä voi olla joko maitotiehyeissä kehittyvä duktaalinen rintasyöpä tai maitoa tuottavissa soluissa syntyvä lobulaarinen rintasyöpä. Nämä kasvaimet leviävät useimmiten imurauhasten kautta.
Sarkooma
Toinen, hyvin harvinainen rintasyöpätyyppi on sarkooma. Sarkooman osuus on vain 1 prosentti kaikista rintasyöpätapauksista. Rinnan tukikudoksessa syntyvä sarkooma voi levitä verenkierron kautta kehon muihin elimiin, ennen kaikkea keuhkoihin.
Rintasyövän oireet
Tavallisin rintasyövän merkki on rintaan tai rinnan lähelle, esimerkiksi kainaloon, muodostuva kyhmy. Muita merkkejä voivat olla muutokset rinnan muodossa tai ulkonäössä tai ihon vetäytyminen sisään rinnan jossain osassa. Nänni voi kääntyä sisäänpäin tai muuttua muulla tavalla. Yksi aikainen merkki voi olla myös nännistä valuva verinen vuoto.
Monet rintasyöpätapaukset havaitaan mammografiatutkimuksessa. Säännöllisten tutkimusten avulla rintasyöpä voidaan havaita aikaisessa vaiheessa.
Rintasyövän ehkäiseminen
Mahdollisuus parantua rintasyövästä on sitä suurempi mitä aikaisemmin se todetaan. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että nainen tutkii joka kuukausi itse, onko rinnoissa kyhmyjä, nystyröitä tai muita muutoksia. Paras tapa tutkia rinnat on saippuoida ne ja tunnustella rauhaskudoksia sen jälkeen sormin varovaisin ympyräliikkein. Mahdolliset muutokset voi havaita helpoiten, jos kohottaa tutkittavan puolen kättä ylös.
Kun tutkit rintasi säännöllisesti, ne tulevat sinulle tutuiksi ja pystyt helpommin havaitsemaan mahdolliset muutokset.
Kysy neuvoa
Jos sinulla on syöpää koskevia kysymyksiä, soita syöpäneuvonnan (Cancerupplysningen) numeroon 08-517 766 00. Voit myös käydä syöpäneuvonnan palvelupisteessä Radiumhemmetin suuressa sisääntuloaulassa, joka sijaitsee Karolinska Universitetssjukhuset -sairaalassa Solnassa. Syöpäneuvonnan työtä tukevat Radiumhemmetin tutkimussäätiöt.
Voit milloin tahansa esittää kysymyksiä sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.
Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.
Henkilökohtaisia kertomuksia
Sekä potilaalle itselleen että hänen läheisilleen voi olla hyödyllistä lukea muiden kokemuksista.
Olemme koonneet tähän sivustoon henkilökohtaisia kertomuksia, joihin saat mielellään tutustua.
Hakeudu hoitoon
- Hakeudu terveyskeskukseen tai rintavastaanotolle (bröstmottagning), jos havaitset rinnoissasi kyhmyjä, nystyröitä tai muita muutoksia.
- Tukholman läänissä asuvat 40–69-vuotiaat naiset kutsutaan säännöllisesti mammografiatutkimukseen eli rintojen röntgentutkimukseen.
Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.
Tutkimus
Rintasyövän havaitsemiseksi tehdään useita erilaisia tutkimuksia, mm. mammografiatutkimuksia ja kasvaimen solunäytetutkimuksia. Jos mammografiassa havaitaan nystyrä tai kyhmy, siitä saatetaan ottaa kudosnäyte punktioneulalla.
Voidakseen valita oikean hoitomuodon lääkärin on tiedettävä, minkätyyppinen kasvain on kyseessä, miten iso se on ja miten se kasvaa. Kasvaimesta otettavan kudosnäytteen (biopsia) avulla selvitetään, minkätyyppisestä kasvaimesta on kyse. Rintasyöpähoidon yhteydessä otetaan aina näyte kainalon imusolmukkeista. Kasvainsolujen mahdollinen leviäminen näihin imusolmukkeisiin vaikuttaa hoitoon.
Rintasyövän hoito
Rintasyöpäleikkauksessa leikataan usein pois vain se osa rinnasta, jossa kasvain on. Tätä menetelmää käytetään, jos kasvaimen läpimitta on korkeintaan 3–4 cm. Leikkausta täydennetään antamalla sädehoitoa jäljellä olevaan rinnan osaan.
Koko rinta leikataan pois, jos kasvain on suuri tai jos rinnassa on useita kasvaimia. Jos kasvain on suuri tai kasvainsolut ovat levinneet imusolmukkeisiin, potilaalle annetaan usein sytostaatteja (solunsalpaajia) 3–4 kuukauden ajan ennen leikkausta.
Joskus rinta leikataan, vaikka kyseessä olisi hyvälaatuinen kasvain. Rinnasta leikataan tällöin pieni osa – ei koko rintaa. Hyvälaatuinen kasvain leikataan silloin, jos mammografiakuvilla tai solunäytteillä ei pystytä täydellisesti todistamaan kyhmyn sisältämien solujen hyvälaatuisuutta. Tällöin leikkaus tehdään varmuuden vuoksi. Leikkauksilla poistetaan myös sentyyppisiä hyvälaatuisia kasvaimia, jotka saattavat myöhemmin kasvaa. Näin pyritään välttämään epävarmuutta ja uusia kokeita tulevaisuudessa. Hyvälaatuinen kasvain voidaan poistaa myös, jos potilas on huolissaan ja haluaa itse, että se poistetaan.
Jos rinta poistetaan kokonaan, nainen saa valita joko rintaproteesin tai leikkauksella tehtävän uuden rinnan. Rinta voidaan rekonstruoida eri tavoin, joskus jo ensimmäisen leikkauksen yhteydessä. Rintakirurgi tekee tällöin yhteistyötä plastiikkakirurgin kanssa.
Aikaisemmin noin joka kymmenes rintasyöpäleikkauksen läpikäynyt nainen sai leikkauksen jälkeen nk. lymfedeeman leikatun puolen käsivarteen. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää, että potilas saa puristushoitoa ja erikoiskoulutetun fysioterapeutin antamaa hierontaa. Siten turvotusoireet pysyvät useimmiten tehokkaasti kurissa.
Nykyisin käytössä olevassa leikkausmenetelmässä kainalosta poistetaan vain muutamia yksittäisiä imusolmukkeita. Jos solmukkeet ovat terveitä, kainalossa tehtävä leikkaus on niin pieni, että lymfedeeman vaara on lähes olematon. Mikäli syöpä on levinnyt analysoitavaan imusolmukkeeseen, leikkaus tehdään samalla tavalla kuin aikaisemmin eli kainalosta poistetaan suuri määrä imusolmukkeita.
Jälkihoito
Leikkauksen jälkeen tarvitaan yleensä sädehoitoa tai solunsalpaajia, vasta-aineita tai hormonilääkkeitä, joilla pyritään estämään syövän uusiutuminen. Usein potilas saa monia erilaisia hoitoja. Uusiutumisvaara on suurin ensimmäisten leikkauksenjälkeisten vuosien aikana. Rintasyövän sairastaneita naisia kehotetaan sen vuoksi käymään säännöllisissä lääkärintarkastuksissa ja mammografiatutkimuksissa leikkauksen ja mahdollisten muiden hoitojen jälkeen.
Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut ylilääkäri Elisabet Lidbrink, Onkologia thorax -divisioona, Karolinska Universitetssjukhuset. Käännös: Semantix.
