Korkea verenpaine (hypertonia) (Om högt blodtryck på finska)

Korkea verenpaine eli hypertonia on hyvin tavallista. Korkea verenpaine lisää aivohalvauksen, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan, jalkojen verenkierron heikkenemisen ja munuaisten vajaatoiminnan vaaraa. Monet kärsivät korkeasta verenpaineesta tietämättään, koska sairaudella ei ole varhaisia varoitussignaaleja. Verenpaineen mittaaminen on yksinkertainen tutkimus, jossa jokaisen aikuisen pitäisi käydä silloin tällöin.

Korkea verenpaine haittaa sydämen toimintaa ja vähentää ajan mittaan verisuonten seinämien pehmeyttä ja joustavuutta. Tämä lisää aivohalvauksen, sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan, jalkojen verenkierron heikkenemisen eli nk. katkokävelyn, sekä munuaisten vajaatoiminnan vaaraa. Korkea verenpaine on yleensä elinikäinen vaiva.

Mitä on verenpaine?

Veri kuljettaa ravinteita ja happea kehon kaikkiin soluihin. Verenpaine syntyy sydämen pumpatessa verta kehon valtimoihin.

Verenpaine mitataan elohopeamillimetreinä, mmHg, ja ilmoitetaan aina kahdella luvulla, esimerkiksi 120/80. Ensimmäinen luku ilmoittaa nk. systolisen paineen, joka syntyy sydänlihaksen pumpatessa verta valtimoihin. Vinoviivan jälkeinen luku ilmoittaa diastolisen paineen eli sydänlihaksen paineen lepotilassa.

Paineen suuruus riippuu siitä, miten paljon sydän supistuu ja millaisen vastuksen veri kohtaa kehon pienissä verisuonissa.

Verenpaine vaihtelee melko paljon vuorokauden aikana. Paine on korkeampi fyysisessä toiminnassa ja henkilön kiihtyessä ja vastaavasti alhaisempi henkilön rentoutuessa ja levätessä. Verenpaine kuitenkin kohoaa jonkun verran iän mukana.

Jos verenpaine on levossa yli 140/90 mmHg, sitä pidetään korkeana.

Korkean verenpaineen syyt

Korkealle verenpaineelle ei yleensä ole yhtä yksittäistä syytä. Syitä voi olla useita, esimerkiksi perintötekijät, ylipaino, stressi, ruokatottumukset (keittosuolan liiallinen käyttö) ja suuri alkoholin kulutus. Korkean verenpaineen vaara myös kasvaa iän mukana.

Korkeasta verenpaineesta kärsivistä henkilöistä vain noin 5 prosentilla tila johtuu yksittäisestä syystä, joka voidaan joskus parantaa. Syynä voi olla munuaissairaus, lääkkeen sivuvaikutukset, ehkäisypillerit, raskaudenaikaiset komplikaatiot tai esimerkiksi kilpirauhasen hormonihäiriöt.

Korkea verenpaine ja diabetes

Diabetespotilaille korkea verenpaine on erityisen vaarallinen. Nykyään pidetään jopa tärkeämpänä tarkkailla verenpainetta kuin verensokeria.

Diabeetikot joutuvat usein aloittamaan verenpainelääkkeiden käytön aikaisemmin kuin henkilöt, joilla ei ole diabetesta. Diabeetikkojen verenpaineen tulisi olla alle 130–140/80.

Korkean verenpaineen oireet

Korkealla verenpaineella ei ole varhaisia oireita tai varoitussignaaleja. Päänsärky tai väsymys saattaa toisinaan johtua korkeasta verenpaineesta.

Monet sairastavat korkeaa verenpainetta tietämättään. Verenpaine kannattaa sen vuoksi mittauttaa silloin tällöin terveyskeskuksessa tai tällaista palvelua tarjoavassa apteekissa.

Korkean verenpaineen ennaltaehkäiseminen

Jos verenpaine on kohonnut vain hieman tai haluat välttää korkeaa verenpainetta, pelkkien elintapojen muuttaminen yleensä riittää. Usein voi auttaa, että henkilö pudottaa painoaan, alkaa liikkua säännöllisesti, lopettaa tupakoinnin tai vähentää alkoholin tai suolan käyttöä.

Kysy neuvoa

Jos sinulla on kysyttävää, voit esittää kysymyksen sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.

Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.

Hakeudu hoitoon

Voit mittauttaa verenpaineesi terveyskeskuksessa, esimerkiksi jonkun muun käynnin yhteydessä. Myös jotkut apteekit tarjoavat tällaista palvelua. Jos verenpaine on normaali, se tulee mittauttaa uudelleen noin viiden vuoden kuluttua.

Hoitolaitosten osoitteet ja puhelinnumerot löytyvät kohdasta Hitta vård och omsorg (Etsi hoito- ja hoivapalvelut). Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.

Verenpaineen mittaaminen

Kaikkien aikuisten tulisi mittauttaa verenpaineensa silloin tällöin. Verenpaine on helppo mitata. Sairaanhoitaja tai lääkäri käyttää mittaamiseen olkavarren ympärille kiinnitettävää mansettia, joka pumpataan mittauksessa täyteen ilmaa. Sen jälkeen ilma päästetään hitaasti ulos ja tutkimuksen tekijä kuuntelee samalla stetoskoopilla kyynärtaipeessa olevaa verisuonta.

Jos verenpaine on liian korkea, lääkäri tekee yleensä tavallisen terveystarkastuksen. Potilaalta otetaan veri- ja virtsakoe ja hänelle tehdään usein myös EKG ja ekokardiogrammi (sydämen ultraäänitutkimus). Tutkimuksen avulla saadaan selville, onko korkea verenpaine ehtinyt vahingoittaa joitakin kehon elimiä tai onko sen syynä jokin sairaus.

Monet oppivat mittaamaan verenpaineensa itse automaattisella verenpainemittarilla ja voivat siten seurata tilaansa paremmin. Verenpainemittareita myydään mm. apteekissa.

Korkean verenpaineen hoito

Korkea verenpaine saattaa vahingoittaa kehon verisuonia ja aiheuttaa niiden kalkkeutumista. Verisuonten kalkkeutuminen puolestaan aiheuttaa erilaisia sydän- ja verisuonitauteja. Korkeaa verenpainetta on sen vuoksi tarkkailtava ja hoidettava.

Jos verenpaineesi on kohonnut, voit joutua syömään verenpainelääkkeitä. Lääkityksellä ei pyritä etupäässä parantamaan vointiasi vaan ehkäisemään erilaisia sairauksia, kuten aivohalvausta ja sydäninfarktia. Hoito antaa kuitenkin vain osittaisen suojan.

Lääkkeet

Markkinoilla on monenlaisia verenpainetta alentavia lääkkeitä. Erityisesti vanhemmat henkilöt tarvitsevat yleensä kahden- tai kolmenlaisia lääkkeitä.

Lääkkeet vaikuttavat verenpaineeseen vain niin kauan kuin niitä otetaan. Verenpainelääkkeiden syömistä on sen vuoksi jatkettava pitkään, usein koko loppuelämän ajan.

Kloka Listan -luettelossa on korkean verenpaineen hoitoon suositeltavia lääkkeitä.


Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut erikoislääkäri Michael Melin, Hjärtkliniken, Karolinska Universitetssjukhuset, ja teksti on päivitetty viimeksi 14.2.2011.
Suomennos: Semantix.

Artikeln uppdaterad: 2011-04-01
Ansvarig redaktör: Kerstin Otterstål, Vårdguiden
Författare: Gabriella Signäs, skribent, frilans

5 av 7 läsare (71%) har svarat att de har haft nytta av informationen
Hade du nytta av informationen? Ja Nej
Ja Nej

Tack för ditt svar!

Eventuell kommentar: (Max 600 tecken)

Vi läser alla kommentarer men har ingen möjlighet att svara. Har du frågor kan du i stället ringa Vårdguiden på telefon 08-320 100.

Skriv ut
EPiTrace logger