Eturauhassyöpä on Ruotsissa yleisin syöpämuoto ja rintasyöpä toiseksi yleisin. Eturauhassyövän oireena ovat yleensä samantyyppiset virtsaamishäiriöt kuin eturauhasen hyvälaatuisen liikakasvun yhteydessä. Jos kasvain on eturauhasen ulkopuolella tai se on levinnyt kehon muihin osiin, ensimmäinen oire voi olla kipu. Ota yhteys terveyskeskukseen, jos sinulla on virtsaamisvaikeuksia, olet huolissasi eturauhassyövästä tai jollakin lähisukulaisellasi on ollut eturauhassyöpä ja olet itse yli 45-vuotias.
Eturauhanen on virtsaputken yläosan ympärillä, aivan virtsarakon alapuolella sijaitseva noin luumun kokoinen rauhanen. Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siemennesteeseen nestettä, jota siittiöt tarvitsevat voidakseen hedelmöittää munasolun.
Eturauhassyövän syitä ei tunneta varmasti. Sairaus on tavallinen Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa, mutta epätavallinen Kiinassa ja Japanissa. Tämän vuoksi on syytä olettaa, että elämäntavat, ravintotottumukset ja ympäristö vaikuttavat sairastumisriskiin. Tiedetään myös, että noin 10 prosenttia eturauhassyöpäpotilaista sairastaa taudin perinnöllistä muotoa.
Kymmenen viime vuoden aikana uusien eturauhassyöpätapausten määrä on Ruotsissa kaksinkertaistunut noin 5 000:sta hieman alle 10 000 tapaukseen vuodessa. Yksi selitys on eliniän pidentyminen. Eturauhassyövän riski kasvaa nimittäin iän mukana. Tärkein selitys tämän syövän yleistymiseen on kuitenkin se, että eturauhassyöpätutkimuksissa käy nykyisin enemmän miehiä kuin 10 vuotta sitten ja siten tautia myös havaitaan enemmän.
Kasvain alkaa kasvaa rauhasputkissa eturauhasen sisällä. Jos kasvain on aggressiivinen ja kasvaa isoksi, se voi levitä myös eturauhasen ympäristöön sekä etäpesäkkeiden (metastaasien) kautta etupäässä imusolmukkeisiin ja luustoon.
Eturauhassyövän oireet
Virtsaamisvaikeudet ovat vanhemmilla miehillä hyvin tavallisia. Sen vuoksi on hyvä tietää, että ne useimmiten johtuvat eturauhasen hyvälaatuisesta liikakasvusta tai virtsarakon toimintahäiriöistä.
Eturauhasen kasvaimet kasvavat yleensä hitaasti, ja voi kestää monta vuotta, ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Aggressiivinen kasvain voi kuitenkin kasvaa nopeammin. Virtsaamishäiriöt voivat tällöin lisääntyä, mutta usein sairaus todetaan vasta kun se on alkanut muodostaa etäpesäkkeitä (metastaaseja).
Eturauhassyövän oireita ovat virtsaamisvaikeudet tai tihentynyt tai kiireellinen virtsaamisen tarve. Jos sairaus on levinnyt luustoon, henkilö tuntee usein kipua selässä tai rintakehässä.
Kysy neuvoa
Jos sinulla on syöpää koskevia kysymyksiä, soita syöpäneuvonnan (Cancerupplysningen) numeroon 08-517 766 00. Voit myös käydä syöpäneuvonnan palvelupisteessä Radiumhemmetin suuressa sisääntuloaulassa, joka sijaitsee Karolinska Universitetssjukhuset -sairaalassa Solnassa. Syöpäneuvonnan työtä tukevat Radiumhemmetin tutkimussäätiöt.
Voit milloin tahansa esittää kysymyksiä sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.
Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.
Henkilökohtaisia kertomuksia
Sekä potilaalle itselleen että hänen läheisilleen voi olla hyödyllistä lukea muiden kokemuksista. Olemme koonneet tähän sivustoon henkilökohtaisia kertomuksia, joihin saat mielellään tutustua.
Hakeudu hoitoon
Ota yhteyttä terveyskeskukseen, jos:
- kärsit virtsankarkailusta tai muista virtsaamisongelmista
- olet huolissasi eturauhassyövästä
- jos jollakin lähisukulaisellasi on ollut eturauhassyöpä ja olet itse yli 45-vuotias.
Terveystarkastus
Eturauhasessa muodostuvaa PSA-proteiinia (prostataspesifinen antigeeni) on veressä normaalisti hyvin vähän. Eturauhassyöpään sairastuneilla pitoisuus yleensä kasvaa. Eturauhassyövän lisääntynyt riski voidaankin sen vuoksi todeta yksinkertaisella verikokeella.
Jos olet huolissasi eturauhassyövästä, sinulla on oikeus PSA-kokeeseen. Sinulla on myös oikeus ennen kokeen ottamista saada yksityiskohtaista tietoa kokeen mahdollisista seurauksista. Lue lisää Ruotsin Sosiaalihallituksen eturauhassyöpää koskevista kansallisista suuntaviivoista, joiden laatimiseen ovat osallistuneet Ruotsin johtavat urologit ja onkologit, ks. linkkiluettelo.
Tutkimus
Eturauhanen sijaitsee aivan peräsuolen edessä, ja lääkäri voi sen vuoksi tutkia sen sormella peräsuolen kautta. Jos kasvain on riittävän iso, se voi tuntua kyhmynä, kun taas pieniä kasvaimia ei yleensä pystytä tuntemaan.
Jos lääkäri havaitsee kasvaimen tai verikokeen PSA-arvo on kohonnut, tutkimusta jatketaan yleensä ottamalla kudosnäytteitä (biopsioita). Näytteet otetaan peräsuolen kautta ohuella neulalla, joka kiinnitetään ultraäänisondiin ja viedään sen jälkeen peräsuoleen. Tietokone muuttaa sondin lähettämät ääniaallot näytöllä näkyväksi kuvaksi, jonka avulla lääkäri pystyy suuntaamaan neulan oikein. Neula työnnetään eturauhaseen, josta kudosnäyte otetaan. Koska näytteet otetaan suolen seinämästä, potilaalle annetaan antibiootteja mahdollisen tulehduksen ehkäisemiseksi. Näytteenotto ei tee kovin kipeää, mutta koska nykyään otetaan usein monta näytettä samalla kertaa, potilaille annetaan yleensä paikallispuudutus ennen näytteiden ottamista.
Jos kudosnäytteissä todetaan eturauhassyöpää, joissakin tapauksissa tutkitaan myös, onko potilaan luustoon mahdollisesti levinnyt metastaaseja. Ennen hoitopäätöksen tekemistä on joskus myös selvitettävä, onko syöpä levinnyt imusolmukkeisiin.
Eturauhassyövän hoito
Tutkimustulokset auttavat lääkäriä arvioimaan kasvaimen levinneisyyden sekä sen, tuleeko sairaus mahdollisesti aiheuttamaan oireita ja vaikuttamaan potilaan terveyteen. On muun muassa tärkeää selvittää, kasvaako kasvain vain eturauhasessa ja sen ympärillä vai onko siitä levinnyt etäpesäkkeitä muihin elimiin, imusolmukkeisiin tai luustoon.
Jos syöpä ei ole levinnyt, potilaalle voidaan usein antaa parantavaa hoitoa. Potilaalta voidaan joko poistaa koko eturauhanen leikkauksella tai hänelle voidaan antaa sädehoitoa. Kaikki eturauhassyövän hoito voi vaikuttaa negatiivisesti erektiokykyyn. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä myös virtsankarkailua, mutta se on yleensä ohimenevä vaiva.
Jos parantava hoito on mahdollista, potilaalle annetaan tietoa eri leikkausmenetelmistä ja sädehoidosta. Lääkinnällisistä syistä suositellaan usein jotain tiettyä hoitomuotoa, mutta monissa tapauksissa on olemassa kaksi teholtaan yhtäläistä vaihtoehtoa. Tällöin potilas joutuu itse valitsemaan hoitomuodon lääkärinsä avustamana. Hoitomuodon valinnasta on yleensä hyvä keskustella sekä urologin että onkologin kanssa.
Jos eturauhassyöpäkasvain on pieni eikä kovin aggressiivinen, ja ennen kaikkea jos potilaalla on muita vakavia sairauksia, parantava hoito ei aina välttämättä ole paras vaihtoehto. Tällöin yleensä luovutaan hoidosta tai siirretään se myöhäisempään ajankohtaan. Potilaan tulee siinä tapauksessa käydä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa, useimmiten urologin luona.
Jos kasvain on levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, potilaalle annetaan usein nk. endokriinista hoitoa. Kyseeseen voi tulla lääkehoito tai kivesleikkaus, ja molemmat johtavat yleensä siihen, että miessukupuolihormoni käytännössä katoaa verestä. Tämän seurauksena kasvainpesäkkeet pienenevät ja monissa tapauksissa kasvaimen toiminta lakkaa, vaikkei kasvain häviäisikään kokonaan. Endokriinisen hoidon sivuvaikutuksena on yleensä seksuaalisen halukkuuden ja kyvyn katoaminen.
Joissakin tapauksissa voidaan antaa sytostaatteja (solunsalpaajia), mutta se ei ole eturauhassyövässä vielä kovin tavallista.
On myös olemassa monia muita hoitomuotoja, joilla hoidetaan sairauden eri oireita. Sairauden kehitystä voidaan yleensä jarruttaa ja sen haittavaikutuksia rajoittaa hyvin tuloksin pitkänkin aikaa, vaikka kasvain olisi ehtinyt levitä.
Yksi erityistukea vaativa ongelma voi olla seksuaalisen kyvyn heikkeneminen, joka on usein seurausta sairaudesta tai siihen annettavista hoidoista. Jos sairastat eturauhassyöpää ja varsinkin jos sairaus on levinnyt, voit saada oman yhteyssairaanhoitajan, joka voi antaa neuvoja ja auttaa muissa hoitokontakteissa.
Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut urologian klinikan ylilääkäri Ulf Norming, Södersjukhuset. Käännös: Semantix.
