Diabetes on krooninen sairaus, jossa veren sokeripitoisuus on liian korkea. Tavallisia diabeteksen oireita ovat väsymys, usein toistuva janontunne ja painon putoaminen. Diabetes johtuu insuliinihormonin puutteesta tai hormonin heikentyneestä toiminnasta. Ota yhteys terveyskeskukseen, jos olet väsynyt, usein janoinen tai painosi on pudonnut laihduttamatta.
Diabetesta esiintyy monessa eri muodossa. Tavallisimmat ovat:
- Tyypin 2 diabetes, johon yleensä sairastutaan aikuisena ja joka johtuu siitä, ettei keho pysty tuottamaan tarpeeksi insuliinia. Tyypin 2 diabetes on usein perinnöllinen. Lue lisää siitä, miten voit välttää tyypin 2 diabetekseen sairastumista artikkelista Så minskar du risken för att få typ 2-diabetes.
- Tyypin 1 diabetes alkaa yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa ja johtuu siitä, että vasta-aineet tuhoavat insuliinia tuottavat solut. Tyypin 1 diabetes ei yleensä ole perinnöllinen. Lue lisää lasten diabetessairauksista artikkelista Diabetes hos barn.
- Raskausdiabetes johtuu siitä, ettei keho pysty raskauden aikana tuottamaan tarpeeksi insuliinia. Jos sinulla on ollut raskausdiabetes, saatat sairastua diabetekseen herkemmin myös myöhemmin.
Haiman tuottamaa insuliinia tarvitaan verensokerin kuljettamiseksi kehon soluihin.
Diabetes voidaan todeta verikokeella. Henkilö saa diabetesdiagnoosin, jos häneltä mitataan paastoarvona kahteen otteeseen verensokeriarvo, joka on vähintään 7,0 millimoolia/litra (mmol/l). Diabetesta sairastamattomilla henkilöillä verensokerin paastoarvo on alle 5,6 millimoolia/litra. Kun arvo on 5,6–6,9 millimoolia/litra, henkilön glukoosinsiedon eli sokerin sietokyvyn katsotaan heikentyneen. Jos glukoosinsieto on heikentynyt, henkilölle saattaa myöhemmin kehittyä diabetes. Heikentyneestä glukoosinsiedosta kärsivän henkilön kannattaa harrastaa liikuntaa ja pudottaa painoaan, jos hän on ylipainoinen.
Pitkään korkeana jatkuva verensokeri saattaa vahingoittaa verisuonia. Seurauksena voi olla mm. sydäninfarkti tai aivohalvaus tai silmä- ja munuaisvauriot. Lisäksi se voi aiheuttaa muutoksia hermotoiminnoissa, mikä voi vaikuttaa mm. seksuaalisiin kykyihin tai jalkojen tuntoaistiin. Lue lisää kohdasta Diabeteksen kanssa eläminen.
Diabetesta kutsuttiin aikaisemmin sokeritaudiksi, mutta se ei ole sairaudelle oikea nimitys.
Diabeteksen oireet
Diabeteksen tyypilliset oireet:
- lisääntynyt väsymys
- usein toistuva janontunne
- usein toistuva virtsaamisen tarve
- painon putoaminen.
Tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabeteksen oireet ovat lieviä. Henkilö voi sairastaa diabetesta tietämättään, eikä useimmilla ole sen johdosta minkäänlaisia oireita. Sairaus todetaan yleensä terveystarkastuksen tai muun näytteenoton yhteydessä.
Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabetes puhkeaa äkillisemmin ja oireet ovat selvemmät.
Raskausdiabetes
Raskausdiabetes todetaan äitiysneuvolassa otettavalla verikokeella.
Kysy neuvoa
Jos sinulla on kysyttävää, voit esittää kysymyksen sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.
Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.
Hakeudu hoitoon
Ota yhteys terveyskeskukseen, jos epäilet verensokerisi kohonneen liian korkeaksi tai jos olet usein janoinen ja joudut juomaan huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.
Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Internetistä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.
Hoitokontaktit
Tyypin 1 diabetesta sairastavia potilaita hoidetaan yleensä diabetesvastaanotolla tai sairaalassa, kun taas tyypin 2 diabetesta hoidetaan terveyskeskuksessa.
Diabeteshoitaja antaa neuvoja diabeteksen kanssa elämiseen, esittelee apuvälineiden toimintaa ja antaa hoitoon, ruokavalioon ja liikuntaan liittyviä ohjeita.
Diabetespotilaiden apuvälineet
Diabetespotilaat voivat tilata kotiinsa tarvitsemiaan apuvälineitä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.
Diabetestutkimus
Diabeteksen määrittämiseksi mitataan verensokerin paastoarvo. Potilaalla on diabetes, jos kaksi eri aikoina otettua verikoetta antavat arvoksi vähintään 7,0 millimoolia/litra.
Diabeteksen hoito
Diabeteksen jälkitautien välttämiseksi on tärkeää pystyä pitämään verensokeri mahdollisimman normaalina.
Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabetesta hoidetaan aina insuliinilla, jota annetaan päivittäin otettavilla pistoksilla tai insuliinipumpulla.
Tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabeteksessa verensokeriarvot saadaan yleensä pysymään hyvinä ruokavaliota ja liikuntatottumuksia muuttamalla. Jonkin ajan kuluttua hoitoa joudutaan usein vahvistamaan tableteilla ja muutaman vuoden kuluttua insuliinilla. Hoito sovitetaan yksilöllisesti kunkin potilaan omiin tarpeisiin.
Tyypin 2 diabeteksessa on tavallista, että potilas tarvitsee verensokerinsa alentamisen lisäksi hoitoa myös korkean verenpaineen ja korkeiden verirasva-arvojen alentamiseen.
Kloka Listan -luettelossa on lisätietoa diabeteksen hoitoon suositeltavista lääkkeistä.
Diabeteksen kanssa eläminen
- Tyypin 1 diabetesta ei pystytä nykytietojen mukaan ennaltaehkäisemään. Potilaan hyvinvointi edellyttää ruokavalion, liikunnan ja insuliiniannosten hyvää tasapainoa. Ruokavaliota ja fyysistä toimintaa koskevat ohjeet ovat samat kuin tyypin 2 diabeteksessa. Ravinto-ohjeet koskevat samalla koko väestöä.
- Tyypin 2 diabetesta sairastavien on tärkeää harrastaa liikuntaa ja pysyä normaalipainoisina. Ylipainoisen tulisi pyrkiä pudottamaan painoaan.
Liikunta on tärkeää. Kaikenlainen fyysinen toiminta on hyväksi ja alentaa verensokeria. Yritä liikkua säännöllisesti, esimerkiksi kävelemällä 30 minuuttia päivässä. Kunnon kohentamiseksi on lisäksi liikuttava tehokkaammin 60 minuutin ajan 2–3 kertaa viikossa.
Verensokeritestit
Diabetespotilailla on oikeus saada ilmaiseksi käyttöönsä verensokerimittari ja muita kotona tarvittavia verensokerin mittausvälineitä. Diabeteshoitaja, piirihoitaja tai lääkäri määrää tarvittavat apuvälineet.
Hoidonantajasi neuvoo, miten voit käyttää verensokeritestejä omahoitosi tukena sekä miten voit tulkita testituloksia ja vaikuttaa verensokeriarvoosi.
Ravinto-ohjeita diabetespotilaille:
- Jaa ateriat tasaisesti päivän tunneille ja syö säännöllisin väliajoin.
- Suunnittele ruokavaliosi lautasmallin mukaan.
- Syö oikeat määrät oikeanlaista rasvaa.
- Syö kuitupitoista ruokaa.
- Vältä runsaasti sokeria sisältäviä ruokia ja juomia.
Diabetes ja seksuaalisuus
Diabetes mellitus vahingoittaa pitkällä aikavälillä monia kehon elimiä, mm. sukuelinten hermoja. Miehillä erektion saanti vaikeutuu. Hermojen vaurioituminen voi vaikuttaa myös sperman muodostukseen ja siemensyöksyyn. Orgasmin saaminen ei kuitenkaan yleensä vaikeudu.
Diabetes voi aiheuttaa seksuaalisia ongelmia myös naisille. Hermovauriot voivat heikentää emättimen toimintaa. Verensokeriarvoilla on myös tärkeä merkitys. Sekä liian korkeat että liian alhaiset arvot voivat aiheuttaa ongelmia, mm. klitoriksen jäykistymistä ja limakalvojen kuivumista sekä seksuaalisen halukkuuden vähenemistä.
Emättimen kuivuus on diabeteksessa tavallista, mikä voi aiheuttaa kipua yhdynnän aikana. Kivun välttämiseksi voidaan käyttää liukasteita.
Diabetesta sairastavat naiset saavat myös useammin emättimen sienitulehduksia ja virtsatietulehduksia.
Diabetespotilaiden henkilökohtaisia kertomuksia
Sekä potilaalle itselleen että hänen läheisilleen voi olla hyödyllistä lukea muiden samaan tautiin sairastuneiden kertomuksia.
Lue Robinin (joka sairastui diabetekseen 4-vuotiaana) ja Kjellin (joka sairastaa tyypin 2 diabetesta) kertomukset siitä, millaista on elää diabetespotilaana. Lue myös Hera-diabeteskoirasta.
Diabetespotilaiden akuuttihoito – ohjeita omaisille
Soita numeroon 112
Jos diabetespotilas saa voimakkaan insuliinituntemuksen tai joutuu insuliinikoomaan alhaisen verensokerin vuoksi tai saa korkean verensokerin aiheuttaman happomyrkytyksen, soita numeroon 112. Anna ambulanssia odottaessasi seuraavassa mainittua ensiapua. Älä koskaan yritä antaa tajuttomalle henkilölle syötävää tai juotavaa, koska hän saattaa tällöin tukehtua.
Insuliinituntemus tai insuliinikooma voi tulla vain sellaiselle henkilölle, jota hoidetaan verensokeria alentavilla tableteilla tai insuliinipistoksilla.
Insuliinituntemus – verensokeri alle 3,5 millimoolia
Insuliinituntemus voi aiheuttaa potilaassa kalpeutta, vapinaa, kylmähikeä, hämmennystä ja usein myös pyörrytyksen tunnetta. Jos henkilö pystyy nielemään, anna hänelle jotain makeaa juomista tai syömistä. Puhdas rypälesokeri kohottaa verensokerin nopeasti, mutta jos sitä ei ole saatavilla, anna jotain muuta makeaa.
Insuliinikooma – verensokeri on laskenut noin 1 millimooliin/litra
Potilas on tällöin tajuton eikä hänelle saa antaa syötävää tai juotavaa. Aseta henkilö makuulle tukevaan sivuasentoon, jotta hengitystiet avautuvat.
Ambulanssihenkilökunta antaa henkilölle sokeriliuosta suonensisäisesti, jolloin hän yleensä herää nopeasti.
Erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavien voi olla turvallista pitää kotona glukagonihormonia sisältävää ruisketta. Glukagonipistos kohottaa verensokeria ja sen voi antaa omainen tai muu ruiskeen käytön opetellut henkilö. Glukagonia voi määrätä potilasta hoitava lääkäri.
Happomyrkytys – korkea verensokeri
Happomyrkytyksessä potilaan verensokeri kohoaa liian korkeaksi, hän saattaa kärsiä nestevajauksesta ja hän voi menettää tajuntansa kehon insuliininpuutoksen vuoksi. Tämä aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja usein myös vatsakipua. Henkilön hengitys haisee tällöin yleensä asetonilta.
Joskus voi olla vaikea tietää, johtuuko diabetespotilaan huonovointisuus liian korkeasta vai liian alhaisesta verensokerista. Helpointa on mitata verensokeri verensokerimittarilla. Jos verensokeria ei ole mahdollista mitata, potilaalle voi aina antaa insuliinituntemuksessa suositeltavaa hoitoa – vaikka verensokeri olisi liian korkea. Sokerin antaminen kohottaa verensokeria vain vähän, jos potilaan verensokeri on liian korkea, mutta riittävästi normalisoidakseen verensokerin insuliinituntemuksessa.
Henkilölle ei saa koskaan antaa insuliinia ilman lääkärin määräystä.
Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut diabeteshoitaja Lena Insulander, Spånga vårdcentral, ja teksti on päivitetty viimeksi 21.9.2010.
Suomennos: Semantix.
