Dementiaan voi olla useitakin syitä. Dementiasairauden tyypillisiä oireita ovat sairastuneen henkilön muistin ja älyllisten toimintojen asteittainen ja pysyvä heikkeneminen. Hoidolla pyritään jarruttamaan sairauden kehittymistä ja varmistamaan sairastuneelle mahdollisimman hyvä elämä. Jos epäilet sairastavasi dementiaa, hakeudu terveyskeskukseen tutkimukseen.
Dementiaan sairastumisen vaara kasvaa iän mukana. Yli 65-vuotiaista ruotsalaisista noin 7 prosenttia sairastaa jotain dementiasairautta. Sairauteen voi olla useitakin syitä, tavallisin niistä on Alzheimerin tauti. Runsaat puolet dementiapotilaista sairastaa tätä tautia.
Toiseksi tavallisin dementian syy on aivojen verenkiertohäiriöistä johtuva vaskulaarinen dementia. Kun aivot saavat liian vähän ravintoa ja happea, ne vaurioituvat helposti verisuonten kalkkiutumisen tai veritulpan seurauksena.
Joskus henkilö voi sairastua sekä Alzheimerin tautiin että aivojen verenkiertohäiriöistä johtuvaan vaskulaariseen dementiaan. Molemmat sairaudet on tärkeä selvittää, koska henkilö tarvitsee tällöin hoitoa niihin molempiin.
Pienellä osalla potilaista vaurioituvat vain aivojen etumaiset osat, jolloin on kyse otsalohkodementiasta. Tämän sairauden syytä ei tunneta. Tavallisia oireita ovat persoonallisuuden muutokset.
Dementiaa voivat harvinaisemmissa tapauksissa aiheuttaa myös epätavalliset tulehdussairaudet. Yksi on Creutzfeldt-Jakobin tauti, joka kuuluu samaan sairausryhmään kuin hullun lehmän tauti.
Mielen sekavuus ja älyllisten toimintojen heikkeneminen eivät välttämättä aina ole dementian oireita. Joskus taustalla on muita syitä, jotka pystytään parantamaan. Esimerkiksi masennus, keuhkokuume, aivohalvaus, sydäninfarkti, korkea kuume tai alhainen verensokeri voivat aiheuttaa sekavuutta vanhemmille henkilöille, kuten myös jotkut lääkkeet. Jos nämä asiat hoidetaan kuntoon, sekavuus usein häviää.
Myös pitkäaikainen alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttö voi aiheuttaa henkilölle dementiankaltaisen tilan. Tällainen tila voi johtua myös vitamiinien puutteesta, aivokasvaimesta, aidsista tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Dementian oireet
Dementian varhaisia oireita voi olla vaikea havaita. Henkilön muisti saattaa heiketä, hän voi saada keskittymisvaikeuksia tai hänen aloitekykynsä heikkenee. Tavallisin oire on lähimuistin huononeminen. Dementiapotilaan saattaa olla vaikeaa muistaa, mitä hän teki vain muutamia tunteja tai jopa minuutteja sitten, kun taas vanhemmat asiat muistuvat mieleen ilman ongelmia.
Dementia kehittyy yleensä hitaasti, ja oireet näkyvät selvästi usein vasta monen vuoden päästä. Mitä pitemmälle sairaus kehittyy, sitä vaikeampi dementikon on kommunikoida muiden kanssa, liikkua ympäristössään eksymättä ja selviytyä arkiaskareistaan. Sairauden pahentuessa henkilön persoonallisuus saattaa muuttua. Hän voi esimerkiksi muuttua pelokkaaksi, kiukkuiseksi ja levottomaksi sekä kärsiä univaikeuksista ja joskus jopa estottomuudesta. Persoonallisuuden muutokset voivat olla henkilön läheisille vaikeita käsitellä.
Sairauden loppuvaiheessa dementikon lihakset ja ryhti huononevat, hänen on vaikea liikkua ja hän tarvitsee apua useimmissa arjen tilanteissa. Hän voi kärsiä myös inkontinenssista eli tahattomasta virtsan ja ulosteen karkailusta.
Seksuaalisuus
Dementiasairaudet, esimerkiksi Alzheimerin tauti, vaurioittavat henkilön nk. korkeampia aivotoimintoja. Oireet voivat vaihdella paljonkin eri henkilöillä.
Henkilön arvostelukyky ja impulssien hallinta heikkenevät, mikä saattaa aiheuttaa seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia. Henkilö voi tällöin käyttäytyä tungettelevasti tai muuten epäsopivasti.
Lähentelyt ovat yleensä melko vaisuja, mutta lähentelyjen kohteeksi joutuneesta ne voivat tuntua kiusallisilta, epämiellyttäviltä tai pelottavilta. Käytös ei ole merkkinä yliseksuaalisuudesta, vaan dementikon seksuaalinen halu on pikemminkin normaalia heikompi.
Dementian ennaltaehkäiseminen
Alkoholin runsas käyttö ja tupakointi saattavat vahingoittaa ja heikentää aivotoimintoja.
Yksipuolinen tai epäterveellinen ravinto voi aiheuttaa vitamiininpuutoksia, mikä puolestaan voi vahingoittaa aivosoluja ja johtaa muistin ja terveyden heikkenemiseen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös ylipaino, hoitamaton korkea verenpaine sekä korkeat verensokeri- ja verirasva-arvot lisäävät dementian vaaraa.
Säännöllinen liikunta sekä henkisesti ja sosiaalisesti virikkeellinen elämä voivat ehkäistä dementian kehittymistä.
Dementian omahoito
Dementiaa sairastava voi tarvita apua pystyäkseen aktivoimaan itseään sekä fyysisesti että henkisesti ja säilyttämään elintoimintonsa. On tärkeää, ettei dementikko joudu sosiaalisesti eristyksiin älyllisen vajaatoimintansa vuoksi.
Kodin turvallisuutta voidaan joutua parantamaan erilaisin toimin, jotta dementiapotilas voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Hän saattaa esimerkiksi tarvita liesiajastimen tai muita turvatoimia.
Potilas tarvitsee usein apua kunnan koti- tai päivähoitopalvelulta tai paikan ryhmäasunnossa.
Kysy neuvoa
Jos sinulla on kysyttävää, voit esittää kysymyksen sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.
Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.
Hakeudu hoitoon
Jos epäilet omaisesi sairastavan dementiaa tai olet huolissasi omasta terveydestäsi, hakeudu terveyskeskukseen tutkimukseen.
Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.
Tutkimus
Ensimmäisessä tutkimuksessa potilas ja/tai hänen joku läheisensä kertoo havaitsemistaan ongelmista. Lääkäri saa näin selvän kuvan potilaan oireista ja niiden kehittymisestä.
Henkilölle tehdään yleinen terveystarkastus ja hänen muistinsa ja henkiset kykynsä testataan. Erilaisten tutkimusten avulla lääkäri kartoittaa potilaan tilan syitä. Verikokeilla voidaan selvittää, onko potilaalla aineenvaihduntahäiriöitä, vitamiininpuutoksia tai jokin tulehdus. Aivojen tietokonetomografialla tarkastetaan, johtuuko dementia esimerkiksi aivohalvauksesta tai kasvaimesta.
Tietyt dementiaa aiheuttavat sairaudentilat voidaan parantaa, kun taas muita, kuten Alzheimerin tautia, voidaan vain lievittää. Sen vuoksi on tärkeää kartoittaa dementiasairauden syyt.
Diagnoosia ei voi laatia yksittäisen kokeen tai tutkimuksen perusteella, vaan lääkäri laatii diagnoosin useiden eri tutkimusten pohjalta.
Dementian hoito
Alzheimerin taudin kehitystä voidaan jarruttaa lääkkeillä, mutta itse sairautta ei voi parantaa.
Hoidolla pyritään varmistamaan sairastuneelle mahdollisimman hyvä elämä, jarruttamaan sairauden kehittymistä ja helpottamaan omaisten tilannetta.
Dementiapotilaille ovat tärkeitä henkisesti virikkeellinen ympäristö ja hyvin tasapainotettu ruokavalio. Liikunta ja muut fyysiset aktiviteetit ovat hyväksi niin kauan kuin potilas jaksaa niitä harjoittaa.
Omaiset voivat saada tukea eri järjestöiltä, kuten Dementia-liitolta ja Alzheimer-yhdistykseltä.
Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut ylilääkäri Michaela Grut, Danderydsgeriatriken, ja teksti on päivitetty viimeksi 25.10.2010.
Suomennos: Semantix.
