Astma (Om astma på finska)

Astman aiheuttaa hengittämistä vaikeuttava hengitysteiden tulehdus. Useimpien astmapotilaiden oireet ovat lieviä, mutta jotkut kärsivät vaikeasta astmasta. Mitä nopeammin potilas saa hoitoa, sitä vähemmän oireita hänellä on tulevaisuudessa. Terveyskeskuksessa sinua autetaan elämään sairautesi kanssa ja välttämään tilanteita, jotka voivat aiheuttaa vaivoja.

Astma on hengitystiesairaus, joka aiheutuu hengittämistä vaikeuttavasta hengitysteiden tulehduksesta.

Astmaa on kahdenlaista: allerginen ja ei-allerginen astma. Allerginen astma alkaa yleensä jo lapsena. Aikuisten sairastuessa kyseessä on yleensä ei-allerginen astma.

Astma on lisääntynyt sekä lasten että aikuisten keskuudessa viime vuosikymmenien aikana. Tämänhetkisen arvion mukaan noin 8 prosenttia väestöstä sairastaa astmaa. Kaikkia astman yleistymisen syitä ei tunneta, mutta perintötekijät, ympäristö ja elintavat ovat muutamia niistä.

Astman oireet

Jos sinulla on ollut pitkään hengitysteiden oireita, kuten hengenahdistusta, vinkuvaa hengitystä, yöyskintää, sitkeää limaa tai tukkoisuuden tunnetta rinnassa, sinulla saattaa olla astma. Krooninen keuhkoputkentulehdus (krooninen bronkiitti) tai pitkään jatkunut hengitystietulehdus voi joskus muistuttaa astmaa.

Jotkut saavat oireita kylmällä ja kostealla säällä, toiset rasittuessaan, vilustuessaan tai altistuessaan asioille, joille he ovat allergisia, esimerkiksi siitepölylle tai turkiseläimille. Oireet voivat olla eri ihmisillä erilaisia, ja sairauden vaikeusaste saattaa vaihdella elämän eri vaiheissa.

Astman kanssa eläminen

Useimmat astmaa sairastavat voivat elää aivan normaalia elämää ilman astmakohtauksia. Terveyskeskuksessa voit saada neuvoja siitä, miten voit elää sairautesi kanssa ja välttää astmaoireita aiheuttavia tilanteita. Voit lievittää oireita eri tavoin:

  • Voit tarkkailla astmaasi mittaamalla keuhkojesi toimintaa yksinkertaisella nk. PEF-mittarilla. Isot muutokset ovat usein merkkinä astman pahenemisesta.
  • Ota selville, milloin sinun tulee ottaa astmalääkkeitä. Pyydä lääkäriltäsi henkilökohtainen kirjallinen hoitosuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää lääkemääräys ja lääkkeen annosteluohjeet sekä ohjeet siitä, miten voit itse muuttaa lääkitystäsi, jos oireesi vähenevät tai lisääntyvät.
  • Noudata lääkärin ennaltaehkäisevistä lääkkeistä antamia ohjeita.
  • Vältä tupakointia. Tupakointi pahentaa hengitystievaivoja. Tupakanvieroitustuotteita saa apteekista ilman reseptiä. Jotkut terveyskeskukset järjestävät vieroituskursseja.

Kysy neuvoa

Jos sinulla on kysyttävää, voit esittää kysymyksen sairaanhoitajalle internetissä Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta ja saada vastauksen tunnin kuluessa.

Voit myös soittaa Vårdguidenin numeroon 08-320 100 ympäri vuorokauden ja saada neuvoja sairaanhoitajalta. Numerossa vastaavat henkilöt voivat myös kertoa, minkä terveyskeskuksen piiriin kuulut.
Neuvoja arabian kielellä saa numerosta 08-528 528 38.

Hakeudu hoitoon

Päivystyshoito

Hengitysvaikeudet tuntuvat aina epämiellyttäviltä, mutta yritä pysytellä rauhallisena ja ottaa keuhkoputkia laajentavaa lääkettä. Jos hengenahdistus ei mene ohi, hakeudu lääkäriin. Mene äkillisissä hengitysvaikeuksissa aina päivystysvastaanotolle.

Terveyskeskus

Jos epäilet saaneesi astman, mutta sitä ei ole vielä todettu, tilaa terveyskeskuksesta aika astmaselvitystä varten. Ota yhteyttä terveyskeskukseen myös, jos:

  • astmalääkkeesi eivät auta
  • kärsit pitkään jatkuvista hengitystietulehduksista
  • PEF-arvosi laskevat (yli 15 prosenttia)
  • vaivasi lisääntyvät.

Joihinkin vastaanottoihin voi ottaa yhteyttä ja tilata ajan Vårdguidenin sähköisen Mina vårdkontakter -palvelun (omat hoitokontaktit) kautta.

Tutkimus

Terveyskeskuksessa sinulle tehdään astmaselvitys. Keuhkosi ja keuhkoputkesi tutkitaan keuhkojen toimintaa kartoittavilla testeillä. Tavallisia tutkimusmenetelmiä ovat spirometriatutkimus ja PEF-mittaus. Spirometrillä mitataan uloshengitysilman määrä ja uloshengitykseen kuluva aika. Jos aika on poikkeuksellisen pitkä, keuhkoputket ovat liian ahtaat, mikä voi olla merkkinä astmasta. PEF-mittarilla mitataan maksimaalinen ilmanvirtaus uloshengityksessä.

Astman hoito

Tulehtuneet keuhkoputket on tärkeää hoitaa kuntoon mahdollisimman pian. Mitä nopeammin potilas saa diagnoosin ja voi aloittaa hoidon, sitä vähemmän oireita hänellä on tulevaisuudessa. Astmahoidolla pyritään siihen, että potilas pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää ilman harrastuksiaan ja muita toimiaan haittaavia oireita.

Keskustele lääkärisi tai sairaanhoitajan kanssa siitä, mikä aiheuttaa sinulle oireita kotona tai töissä. Joskus oireita voidaan lievittää parantamalla elinympäristöä.

Lääkkeet

Markkinoilla on paljon tehokkaita astmalääkkeitä. Ne voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: tulehdusta hoitavat ennaltaehkäisevät lääkkeet ja keuhkoputkia laajentavat lääkkeet.

Kloka Listan -luettelossa on lisätietoa astman hoitoon suositeltavista lääkkeistä.

 

Ruotsinkielisen tekstin on tarkastanut apulaisylilääkäri Theo Gülen, keuhko- ja allergiaklinikka, Karolinska Universitetssjukhuset, ja teksti on päivitetty viimeksi 21.2.2011.
Suomennos: Semantix.

Artikeln uppdaterad: 2011-04-01
Ansvarig redaktör: Kerstin Otterstål, Vårdguiden
Författare: Monica Klasén McGrath, skribent, frilans

2 av 3 läsare (67%) har svarat att de har haft nytta av informationen
Hade du nytta av informationen? Ja Nej
Ja Nej

Tack för ditt svar!

Eventuell kommentar: (Max 600 tecken)

Vi läser alla kommentarer men har ingen möjlighet att svara. Har du frågor kan du i stället ringa Vårdguiden på telefon 08-320 100.

Skriv ut
EPiTrace logger